Yritys

NE talokuva

Valovoimainen yritys jo 40 vuotta

 

2016

Investointi uuteen pulverimaalaamoon.


2015

Investointi tuotekehitystiloihin ja henkilökunnan sosiaalitiloihin.


2013 

Neonelektro 40 vuotta. Syntyy Flexbright –spin off yritys, jonka ideana on tuottaa innovatiivista led-valaisukalvoa.


2013 

Henkilökuntaa vahvistetaan myyntipäälliköllä kestävän kasvun turvaamiseksi


2012 

Perustetaan Mannerheimin päivänä 4.6. tytäryritys Pietariin. Makkonen ottaa vetovastuun Venäjän operaation käynnistämisestä ja vetämisestä.


2011 

Investoidaan tietokoneohjattuun kirjansarjakoneeseen.


2009 

Neonelektro ja Neontarvike fuusioitiin ja samalla Heikki Kantola ja Pekka Makkonen tulivat yhtiöön osakkaiksi. Seuraavina vuosina ohjelmassa oli kannattavan kansainvälistymisstrategian suunnittelua ja alkuunpanoa.


2007 

Jari rakentaa Neonelektrolle uudet 1 500 m2 toimitilat. Teollisuuskiinteistö saa ”vuoden 2008 rakennushanke Kangasalla” – maininnan Kangasalan kunnalta.


2003 

Ympyrä sulkeutuu: Jari ostaa Pentti Rahilalta kaikki Neonelektron osakkeet ja johtaa rinnakkain myös Neontarviketta.


2001 

Vuoden alusta Kaj Lundqvist jää eläkkeelle.


1998 

Neontarvike siirtyy Jarin omistukseen.

”Jarilla on oikeastaan ihan yhtä pitkä kokemus alasta kuin minullakin: tasan sen verran kuin on ikääkin”, toteaa Kaj.

Neonmiehen poika on todellinen neonmies itsekin. Jari vieraili isän yritysten roskalaatikoilla jo alle kymmenenvuotiaana ja teki pian akryylimuovista kavereille myytäväksi kelpaavia valokoteloita ja erilaista pikkutavaraa, kuten kynätelineitä. Heti lukion jälkeen keväällä 1983 Jari oli mennyt töihin Neontarvikkeeseen.


1983 

Jari Lundqvist, Kajn poika tulee töihin Neontarvikkeeseen heti lukion päättymisen jälkeen. Jarin haaveet jatko-opinnoista kariutuivat samana vuonna yhtiön tarpeisiin.


1982 

Kaj Lundqvist toteutti pitkäaikaisen haaveensa keskittyä ainoastaan neonputkien valmistukseen. Hän myi kaikki omistamansa Neonelektron osakkeet Pentti Rahilalle ja perusti itse vielä yhden yrityksen, Neontarvike Oy:n. Neontarvike oli 1990-luvun alusta lähtien Suomen suurin neonputkien valmistaja.


1980-luvulla 

Rahilan johdolla Neonelektro lähti erittäin voimakkaan kasvun tielle. Henkilökuntaa oli parhaimmillaan lähes 30 henkeä. Lamavuodet vähentävät henkilökuntaa, mutta muuten selvitään. Neonelektro ei ole tehnyt historiansa aikana yhtäkään tappiollista tilikautta.

Pentti ei koskaan sortunut pikavoittojen tavoitteluun. Hänen aikanaan yrityksen konekanta on jatkuvasti ajan tasalla ja turvallisuusmääräyksien osalta ollaan edelläkävijöitä.


1976 

Uusi halli on valmis ja koneet viimeisen päälle. Vain yhtä puuttui: töitä.

”Se on muuten aina havaittavissa tuo sama ilmiö. Jos joku rakentaa jotakin uutta ja muuttaa uusiin tiloihin, silloin loppuvat työt”, Kaj kummastelee. 

Kiperiin tilanteisiin yrittäjillä on ollut läpi vuosien yksi patenttilääke: kova työmoraali.

”Alku oli selkänahkahommaa, sitten myöhemmin saatiin ihan kunnon palkka. Paljon tässä on saanut tehdä töitä, ja paljon on pitänyt tehdä. Kaitsulla oli sellainen hyvä sanonta, että ’ei muuta kuin mursun luonne ja työhön kiinni’. Töihin on vain tartuttava, eivät ne muuten tule tehtyä”, Pentti korostaa.


1975 

Tammerneonin kolme huippuammattilaista Markku Kuusijärvi (peltiseppä), Tapio Rantala (kokoonpano) ja Esko Toikka (asennus/huolto) astuvat palvelukseen ja myöhemmin osakkaiksi.

Kesoil oli Neonelektron ensimmäinen todella iso asiakas. Kaksi muuta merkittävää asiakasta ovat Mobil sekä Rautakirja. Molemmat ovat olleet alkuvuosista asti Neonelektron pysyviä yhteistyökumppaneita.

Ensimmäiset kolme vuotta ahtaissa vuokratiloissa Roopen notkona tunnetussa notkelmassa Sinivuokontiellä, Tampereen rajan tuntumassa. Tilojen osalta tuntui selvältä, että firma mahtuu maailman tappiin asti näissä tiloissa toimimaan. 

”Pienestä surkeesta paikasta on tämäkin firma lähtenyt liikkeelle”, kertoo Kajn poika Jari. 

Pian käy selväksi, että uuden hallin rakentaminen on väistämätöntä.


1974 

Pentti Rahila tulee Neonelektron osakkaaksi ostamalla Kajn ja Matin vaimojen osakkeet. Pentin osakkaaksi tulon myötä firma sai myös valmistusoikeudet neonvalokilpien valmistukseen.


1973 

Kaj Lundqvist ja Matti Partanen päättävät, että vähän pienempi on kauniimpaa. Yhdessä vaimojen kanssa perustetaan Neonelektro Oy.

Ajatuksena oli alun perin keskittyä vain neonputken valmistukseen mutta aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä tällaiselle erikoistumiselle. Puolen vuoden toiminnan jälkeen Kaj ja Matti tutustuvat neonputkia heiltä tilanneeseen Pentti Rahilaan. Kaj ja Matti saavat Rahilan innostumaan osakkuudesta.


1967

Neljä ammattimiestä, mukana Kaj Lundqvist, Markku Koskenniemi, Harri Koskinen ja Matti Partanen perustavat Tammerneon Oy:n Tampereelle. Tammerneon kasvaa nopeasti Suomen suurimmaksi valomainosalan yritykseksi.


1965

Karppinen Neon Oy ilmoitti hakevansa neonasentajaa, ”mieluiten omalla autolla”. Kaj hankki pakettiauton ja pääsi kiertelemään sillä ympäri Suomea. 

”Näillä matkoilla liikuin paljon Koskenniemen Markun kanssa. Markku oli tarmoa täynnä oleva kaveri. Puheeksi tuli oman firman perustaminen, ja päätimme, että kyllä me sellainen firma pannaan pystyyn jonnekin”, Kaj muistelee neljäkymmentä vuotta myöhemmin.


1961

Juuri armeijasta kotiutunut helsinkiläinen Kaj lukee sanomalehdestä ilmoituksen: ”Airam hakee kahta nuorempaa neonasentajaa.” 

Kaj lähtee kaverinsa kanssa Airamille. Työhaastattelussa käytiin ytimekäs keskustelu:
”Studaatteko korkeella?”
”Ei studata”, vastasi Kaj, ”ei pelätä.” 
”Selvä, huomenna töihin.”

 

 

 

 


Etsi